Uutta elämän sivua kääntämässä

Terppa.

Mulla ja bridge-lävistyksellä oli 4-vuotispäivä 11.3.
Silloin olin vähän aikaa sitten muuttanut Seinäjoelle,
aloittanut uuden koulun uudessa ympäristössä
ja päässyt pois vuosien piinaavasta parisuhteesta.
Uusi sivu elämässä kääntyi ja otin lävistyksen jota olin miettinyt monta vuotta.

Nyt olisi taas aika päättää taas yksi koulu ja kääntää sivu.
Käyn perjantaina hakemassa paperit ja painetun opparin.
270 op ja keskiarvo melkeen 4.
En saanut muuten sitä duunia joten tulevaisuus on yhä avoin.
Ehkä ihan hyvä, vähän aikaa fiilistellä niinkuin olin suunnitellut.
Ehkä voisin ottaa taas uuden lävistyksen, tai tatskan.

Yhden ajanjakson päättyminen ja uuden alkaminen voi vähän ahdistaa.
Varsinkaan kun ei tiedä vielä mitä se uusi on.
Mutta eiköhän kaikki tästä aikanaan suttaannu.
Huomenna alkaa kolmen päivän työhaun valmennuskurssi.
Pitää yrittää ottaa kaikki irti viimeisistä hetkistä koulun kirjoilla, heh!

Oli muuten leppoisa vkoloppu Jyväskylässä.
Oltiin vaan Ilan kans ilta kotosalla, höpötettiin kaikkia ja juotiin punkkua.
Esa vietti villiä poikieniltaa kaupungilla.
Shoppailtiin myös ihan vähän, mä parit vyöt ja Esa parit bokserit.
Loput rahat säästetään sinne Tukholman reissulle.
Saa nyt nähä mennäänkö lentäen vai autolla,
lennot ois pitäny kyllä varata jo kauan sitten jos meinas
mut valmistujaiskahvit on vasta sunnuntaina niin niin..
noh kattellaan ny miten se menee.
Lento suoraan Oulusta ois paras, ja vaan 88€!
Eiköhän me varata ne huomenna, dih.

Pitäs mennä uinumaan ja alottaa huomenna uus viikko.
Viedä oppari painoon ja se kurssi alkaa klo 12.
Kohtalonköynös näyttää vähän väsyneeltä,
entiä mikä sitä vaivaa. Ei pitäs kuiva olla ainakaan.
Hmm.

Kesäkin on pian ja aika laittaa parvekepuutarha kukkimaan.
Oispa jo! <3

Aurinkoa kaikille,
rakkautta,

Wuokko

 

Laatuaikaa tärkeille – lettukestejä ja fondantteja

Terppa.

Lauantaina vietettiin kyllä unohtumaton ilta siskojen kanssa.
Esa osti innostuksissaan kahen letun vohveliraudan viime viikolla
ja sitähän piti sitten silloinki testata

 

 

 

 

 

 

 

Myös maanantai-ilta meni herkutellen.
Epe ja mama pölähti meille saunomaan
minkä jälkeen nautittiin lohta, salaattia ja patonkia. nams.

Suolapalojen jälkeen oli vuorossa jumalten herkku,
maailman paras jälkiruoka, aivan super ultimate nautinto,
fondantit vaniljajätskillä !!!!!!!!!
Tätä ei pysty kovinkaan karppaaja vastustamaan, enkä haluaiskaan!

 

 

 

 

 

Fondant on samaa taikinaa joka vain jätetään sisältä ”raa’aksi”
jolloin leivonnaisella on mielettömän ihana sula suklaasydän!
Tämän herkun resepti jäi myös omaan keittokirjaan
joten eiköhän näitä tehdä vielä usein täällä Seinäjoella ;)

Opinnäytetyö lähti tänä aamuna matkaan huomista seminaaria varten.
Mitähän sitä nyt sitten tekisi?
Noh, yks pikku essee pitää kirjottaa ja lähettää yks raportti ennen perjantaita.
Mutta ensi viikon kalenterinaukeama ammottaa tyhjyyttään.
Jos sitä vaikka kävis ulkoilemassa ja tekis skräppikirjaa.
Niin ja jännitän sitä saanko oman alan töitä.
Oishan se mahtavaa, ja vielä Rytmikorjaamolta, Selmulta, kaheksi vuodeksi.
Siis varmaan hyppään hankeen ilosta tuosta parvekkeelta jos sanovat kyllä.
Voi hittolainen.. no ensi viikkoon siis jännitetään. argh!
Pliiis, valitkaa mut!!!!
50 hakijasta tosiaan kutsuttiin 9 (YHDEKSÄN) haastatteluun ja paikkoja on neljä.
Ohan tuokin kyllä jo hyvä saavutus näin urani alussa!

Kolmelta alkaas Senaatintori-tapahtuman tuotantopalaveri.
Sitten illaksi piirtämään elävää mallia. Oikein mukavaa.
Mut kouluhommat rupee olemaan nyt takana.
23.3. haen sitte vaan paperit koululta ja alkosta pullon kuohuvaa.
Jaa-a. Ei kai siinä muu auta.

Aurinko paistaa ja Amy Winehouse soi keittiössä.
Join kupin kahvia ja nautin eilisiä fondantteja jäden kanssa.
Ei ne ole kyllä enää niin hyvä, tuoreena ne on nautittava aina.
Voi elämä. Kumpa kaikki suttaantuis tästä parhaalla tavalla.
Voi kunpa mä saisin sen duunipaikan.

Aurinkoista viikkoa ja onnen oloja kaikille,
rakkautta,

Wuokko

Kun näyteikkunashoppailu vaihtui nettisivushoppailuun

Terppa.

Takana on ihanan rentouttava vkoloppu Oulaisissa.
Nukuttiin hyvin ja la käytiin Edenin kylpylässä Oulussa
ja Zeppeliinissä kiertelemässä ja Kauppurissa syömässä.
On kyllä maineensa veroinen paikka, kannattaa käydä jos Ouluun menette!
Illalla käytiin vielä hankisukelluksella ja syötiin fondantteja. Nam.

Tänään aurinko paistoi ihanasti ja käytiin vähän ulkoilemassa.
Sitten ajeltiin Seinäjoelle ja nyt on mukava istua kotosohvalla.
Ja nauttia yhdestä lempiharrastuksestani eli nettishoppailusta!

Joskus on kivaa kuluttaa hetki selaamalla nettikauppoja ja huuto.netiä.
Olen viime aikoina tilannut mm. vaatteita Seppälän alesta,
punaiset converset huuto.netistä ja ihanan vihreän Koto-laukun facebookin
Seinäjoki myydään ostetaan -ryhmästä.
Lisäksi tilasimme uuden ihanan vitriinin keittiöön tammikuussa,
sen pitäisi kuulemma tulla pian, toivottavasti…
Siis yleensä en tilaa mitään, selailen vain ja haaveilen.

Selaan nettikauppoja ja googletan mitä milloinkin mieleen juolahtaa,
converseja, käsilaukkuja, sisustusjuttuja, edullisia vaatteita, vintagea.
Uusin löytöni on pikkusiskoni vinkkaama Etsy.com,
josta löytyy uniikkeja käsitöitä ja vintagea.
Olen epätoivoisesti etsinyt uutta hienoa avain-kaulakorua
ja Etsy.comista niitä löytyy yli 20,000 !!?
On vaikea valita minkä tilaisin!
Myös ihania laukkuja ja muita koruja sivustolta löytyy satapäin.
Joudun ehkä ottamaan yhden koko vkolopun tähän työhön…

Ensi viikon keskityn kyllä pelkästään opparin tekemiseen.
Viikon päästä tiistaina on nimittäin oppariseminaari jolloin se pitäisi palauttaa.
Mutta ei siinä ole kuin hiomista ja pohdintaa enää,
että en ole kyllä huolissani, kyllä tää koulu nyt saadaan pakettiin.
Erikoista kyllä, öh äh…

Tilaan sitten valmistujaislahjaksi Etsy.comista jotain,
mutta vasta kun paperit on kourassa.
Toisaalta, jos olisin fiksu, säästäisin rahat Tukholman reissuun.
jooo, niin teen.

Hain viime viikolla pariin työpaikkaan, hankehommia vuosiksi.
Toisesta tuli jo postia että olemme soittaneet haastatteluun valituille.
Eli toivotaan parempaa sen toisen hommelin suhteen.

Tuli kyllä syötyä ihan miten sattuu koko vkoloppu,
ja olihan siinä parin päivän krapulaki alla niin…
No, se on toinen tarina.
Taidan siirtyä nyt yöpuulle ja huomenaamusta takas ruotuun,
teetä ja kurkkua ja opparia!

Hyvää tulevaa työviikkoa kaikille,
(vaikka jotku taitaa viettää jotain hiihtolomia)
Rakkautta

Wuokko

 

 

Sivujen päivitystä ja opparin kirjottelua

Terppa vaan!

Tämä sivuhan alkoi näyttää ihan nettisivulta
kun löysin valikkojen uumenista oikeat namiskat.
Tämä ei siis enää ole pelkkä blogi vaan mun kotisivu! jee.
Tämän päivän aikana tullut jo yli 40 hittiä, kiitos vaan kiinnostuneille!
Se lämmittää aina mieltä että joku seurailee tekemisiäni facessa ja eksyy tänne.

Tänään oon kirjottanu pari sivua opparia, mikä on aika hyvä saavutus.
Teoria-osio siellä välissä vähän roikkuu mutta tulokset on ja siirryn sitten pohdintaan.
Nyt taidan siirtyä kyllä maalaamaan kun päässä alkaa luovat ideat rönsyillä.
Olohuoneen tyhjät seinät on huutanu mulle syksystä asti,
päätin maalata niille jotain uutta ja tyyliin sopivaa.
Jospa sais ne seinille ennen maaliskuun valmistujaisbileitä.

Meillä oli tässä pari päivää sohvasurffaaja, Jack briteistä.
Oli ihan mukava, jännä kaveri. Esa kerkes onneksi olla sen kanssa enemmän,
molin töis tai tein opparia, oli vähän pakko.

Esalle pitää ostaa tuttu tv:stä -paita,
maanantai-illan tanssikurssilla sedät tuli jutteleen siitä toissa maanantain A-studiosta.
Kyllähän vähä jälkeenpäin harmitti kun en käyttänyt markkinointitilaisuutta hyväksi,
mutta ensi kerralla sitten.

Kyllä mä tästä valmistun, hitaasti mut varmasti.
Pari viikkoa aikaa tehdä oppari ja kaks rästikurssia.
Sitten saa keskittyä puuhaamaan Senaatintori-tapahtuman näyttelyitä
ja maalata ja treenata ja ulkoilla!
Tietysti haukansilmin etin pitempiaikasia töitä koko ajan.
Seinäjoen kaupungillakin oli kiinnostavia kesätöitä kulttuurituottajille.
Pääasia on tehdä koko ajan eikä jäädä työttömänä perseelleen.
Työttömyydestä ei onneksi ole vaaraa näillä näkymin pitkään aikaan.

Taidan nyt siirtyä maalauspuuhiin,
tutustukaa te rauhassa sivuihini ja jättäkää palautetta!
Rakkautta,

Wuokko

Antoisan viikon jälkeen runosuoli sykkii

Terppa.
Tämä viikko oli kyllä täynnä kivaa ja actionia
vaikka välillä meinas mennä usko.
Mutta hyvä fiilis!

Maanantaina kävin luovuttamassa verta.
Palkitsin siitä itseni käymällä lounasbuffetissa Asian Diamondissa.
Buffet ei sillä kertaa ollu mikään erikoinen ja huippuhyvä,
toisin kun netistä luin että jonain päivänä oli ollut aivan loistava valikoima
ja hyviä makuja. Ehkä niilläki on päivissä laatueroja…
Sen jälkeen hain postista Huuto.netistä huudetut uudet punaiset converset!!!
Ne on hianot, awws.
Netistä löytyi myös idea valkoisten consujen värjäämisestä
joten seuraavaksi metsästän sellaisia, haluan petroolit converset!

Lisäksi postista tuli My Fitness Coach Club -pleikkapeli,
jonka kanssa oon päässy treenaamaan kotona!
Tykkään siitä, se koukuttaa ja motivoi ja kehitystään voi seurata.
Ehkä tilaan joskus lisää näitä treenipelejä jos tuo alkaa käydä ykstoikkoseksi.

Tiistaina pääsin sitte yllätyskeikalle piirustusmalliksi.
Oisin kyllä halunnu piirtää ite kun syksyllä kerennyt viimeksi
mutta sitten ei olis ollu kellään mallia!
Hitaasti meni neljä tuntia istuessa ja lehtiä lukiessa,
mutta kyllähän illasta hyvän rahan sai.

Keskiviikko meni sitten niitä saaturin apurahahakemuksia vääntäessä.
Meinas välillä mennä niin usko ja tulla tippa linssiin
mutta sain henkistä tukea ja neuvoja EP liiton toimistolta,
joten perjantaiaamuun mennessä kaikki työryhmät oli hyväksyny sen
ja laput lähti postiin.
Siinä sivussa kirjottelin itelleki hiukan kesätyörahaa, katotaan miten käy.

Torstaina pääsin vihdoin parturiin ja puolet lähti pois ja sävy vaaleni hiukan.
Keveä olo ja monipuolisen laittamisen mahollisuudet tässä pörrössä on, tykkään!
Kattoo ny kuin pian saa taas olla leikkauttamassa kuosiin, sehän näis lyhyissä on…

Perjantaina Esa oli jo kolmelta kotona, joten käytiin tsekkaan food&life expo.
Sieltä tarttuki mukaan pari pulloa mehua ja valkosipuli-levitettä
ja liittymiskuponki lähiruokarinkiin. Kuullostaa hienolta idealta!
Sen jälkeen haettiin primasta ruokaa ja pari leffaa
ja illalla sitten pitkästä aikaa Esa teki superhyviä lättyjään,
ne on superia, täytteenä kermavaahto, hillo, jäde ja saksanpähkinärouhe.
Ja leffana Woody Allenin Midnight in Paris. ihana hömppä.
Päätettiin myös tehdä mun huhtikuun valmistujaislomareissu Ruotsiin.
Ainakin Tukholmaan shoppaileen ja juhlimaan,
jos saadaan auto, käydään myös Esan sukulaisissa Etelä-Ruotsissa.
Ah, käytän kaikki rahani New Yorkerilla ja pikku kirppiksissä!
Toivottavasti Magnuksella on aikaa hostata ja juhlia meidän kanssa.

Vaikka yhtä juhlaa ja säpinää tää elämä onkin vaikken mä ketään nää.
Oon aika erakoitunut nykyään, puuhaa on koko ajan, joskus yritän soitella jolleki.
Mut miksi sen pitää olla aina minä joka soittelee?
Enkä mä viitti olla riippakivenä jos jotku ei halua olla ystäviä enää…
Surin hetken sitä ettei musta koskaan tuu kummia eikä kaasoa
koska en oo kenenkään paras ystävä.
Mutta sitten muistin että musta tulee joskus vaimo ja äiti.
Ne on superparempia titteleitä kuin noi perintöprinsessasijat!!! :)

Kaikenlaista. Yhdessä viikossa.
Elämä elää ja rullaa ja rönsyilee.
Mä vaan nautin sen virrassa, Esan kainalossa.
Jospa mua ei ihan kokonaan unohdettaisi, sekin riittää.
Syyskuussa on seuraava näyttely Oulaisissa, 4.-30.9. Kätsän kans.
Pitää kesä duunaa sinne jotain jännää ja innostavaa.

Oon tän illan yksin kotona. Reenasin ja kävin saunassa.
Tuntuu ihanalta kun tukan saa pörröttämällä kuivaksi.
Ennen märkä paksu letti valui märkänä selässä vielä nukkumaan mennessäkin.
Mä yritän keventää elämää henkisesti ja fyysisesti.
Aloitin tukasta, jatkan mahasta.
Mieli kevenee kesää kohti, kunhan valmistuis ja elämä jatkuis.

Mua harmittaa edelleen kun hukkasin sen elämänavain-kaulakorun Budassa.
Se oli hienoin enkä oo löytäny kivempaa.
Jos joskus löydätte jostain keltti-tyylisen avainriipuksen, let me know.
Tai ostakaa ja diilatkaa mulle kalliimmalla, heh!
Haluaisin löytää uuden amuletin, tai ehkä joku päivä ostan jonkun erilaisen.

Aattelin juoda punaviiniä, maalata ja kattoa taide-elokuvan.
Esa on laneissa. Mä oon omassa maailmassa.
Tuurin galleria kaipais mun duuneja, pitäs vaan maalata.
Maalata vaan jotain ja sit maalata se uudestaan.
Työstää, löytää, oivaltaa, luoda, tehdä töitä sen eteen.

Taiteilija on kuin kullankaivaja joka louhii ja louhii,
ehkä kuukausia löytämättä mitään,
ja sitten yhtenä päivänä vain kosauttaa kultasuoneen
ja siinä se on, masterpiece, vihdoinkin.
Se vaatii työtä, unettomia öitä ja uskoa
mutta sitten joskus se palkitaan.
Katsoja antaa kultapalalle arvon,
ehkä jopa sellaisen arvon että hän haluaa sen omakseen.

Nyt olen runoillut tarpeeksi,
tekin varmaan ihan läkähdytte ja lähdette lentoon!
Hyvää lauantai-iltaa kaikille sinne ja tuonne.
Rakkautta,

Wuokko

Rocky Horror muistelot feat. miksi apurahahakemuksen kirjoittaminen on helpompaa kuin opparin?

Terppa.

Päivät ovat olleet tällä viikolla melko tyhjiä,
vain muutama palaveri ja työvuoro siellä täällä, keikkoja, muistutuksia,
muttei kolmea iltaa putkeen Rocky Horroria.

The Rocky Horror show oli hieno ja vaikuttava projekti.
Se villitsi ja vapautti sekä yleisön että sen tekijät.
Kaiholla varmasti jäi jokainen katsoja kaipaamaan lisää hetkiä
jolloin voisi pukeutua verkkosukkiin ja huudella ja tanssia teatterissa.

Minulla oli hauskaa soku09-ryhmäläisten kanssa,
niinkuin silloin kun he aloittivat koulun ja hengattiin niiden kanssa,
oikein mukavia ihmisiä ja oli hauskaa tehdä projektia yhdessä.
Välillä meinasi turhauttaa joidenkin avustajien jatkuvat poissaolot
ja siitä johtuva tanssien ja kohtausten paikkojen muutokset.
Mutta viimeisellä harjoitusviikolla kuviot saatiin kasaan ihan kiitettävästi,
itse olisin kaivannut hiomiseen vielä yhden viikon, mutta…
ensi-ilta koputti ovella ja ohjaaja ja koreografi vain sanoivat että
”hyvä on, esitetään!”

Rocky Horror oli roisi ja hauska esitys, jossa sai laittaa itsensä likoon
ja hauskuutella ja eläytyä mistään välittämättä.
Minkäänlaiset tempaukset ihmeasuissa jossain torilla eivät
varmasti enää hetkauta.
Kotoakin tuli toive että voisin pitää sitä rooliasua joskus iltaisinkin.
Ehkä, pitäisi vain nyt pestä ne kaikki ensin.
Hopeahilettä löytyy sukista varmaan vielä juhannuksenakin.

Nyt olen sitten koittanut syventyä opparin pariin.
Koittanut kohdistaa kaikki ajatukseni siihen ja työstää päättävisesti.
Kun aineistoa teoriaan ei löytynyt, rupesin kirjoittamaan apurahahakemuksia.
Se runoilu olikin huomattavasti jouhevampaa ja luontevampaa.
Mutta kyllä minä tuolle opparillekin näytän vielä.
Se on ihan tässä käden ulottuvissa, se vaan pitää saada rullaamaan.

Kulttuurirahastojen haku loppuu 10.2. !
Onhan tässä vähän kiire jo.
Haen kivoja tonttuja omaan taiteelliseen työskentelyyn ja syksyn näyttelyyn
sekä senaatintori-tapahtuman näyttelytyöryhmälle.
Onneksi minulla on paras apu,
nainen joka on istunut maakuntarahaston valitsijakunnassa kuusi vuotta.
Eiköhän ne tärppää!

Yleinen elämänolotilanne on kuin olis kokoajan muurahaisia housuissa.
Haluan saada äkkiä koulun pakettiin ja senaatintori-tapahtuman hyvin hoidettua.
Sitten tulis se kesä, aion vaan lekotella parvekepuutarhassa ja maalata.
Syksyllä on sitten seuraava näyttely Kätsän kanssa Oulaisissa.
Yritän olla suunnittelematta kesää liikaa, tai tulevaa aikaa yleensäkin.
Mietiskelen sitä alitajuisesti ihan turhia… äh.

Tänään on opparin aiheena olevan Laitakaupungin orkesterin keikka rytmiksellä.
Käyn fiilistelemässä uutta musaa ja otan vähän kuvia.
Jospa tää kevät tästä kuluisi ja saisin hommat tehtyä ja ja…
Niin, elämä jatkuu.
Hengitä syvään.
Katsele taivasta, haistele kukkia. Ole.

Rakkautta ja sielunrauhaa kaikille,
Wuokko

Vapaapäivän tarinoita

Terppa.

Kaikki Rocky Horror Show esitykset on nyt loppunmyyty.
Turha siis soitella, enää ei onnistu, sorry.

Makeanhimoani viime aikoina ovat laannuttaneet karppaajan keksit,
joihin pistin tekemääni raakasuklaata ja kurpitsansiemeniä.
Ensi kerralla laitan hiukan lisää makeutusta ja lisää suklaata
mutta herkkua ovat silti, nams!

 

 

 

 

 

 

Aloitin myös eräänlaisen taideprojektin,
installaation joka tulee parvekkeellemme kesäksi.
Sen työnimi on Lights of my Life, joka koostuu erilaisista kynttilälyhdyistä.
Jokaisella lyhdyllä on jokin merkitys tai se kuvaa minulle tärkeää ihmistä.
Lyhtyjä tulee olemaan tosi paljon ja erilaisia.
Tämä on myös eräänlaista kierrätystaidetta sillä teen ne
erilaisista lasipurkeista joita kerääntyy nurkkiin.
Tässä kuvaa muutamista kehitysvaiheessa olevista;

 

 

 

 

 

 

Rocky Horroria on siis enää neljä näytöstä jäljellä!!
Sitten on aika keskittyä helmikuun ajaksi kouluhommiin.
Pitäähän tässä valmistuakin, perkules. Ja aionkin.
Tämä musikaali-projekti on ollut tosi antoisa ja hauska,
yleisö ja tekijät ovat vapautuneet ja villiintyneet
”.. mitä nyt, jostain täältä / tuntuu seksikkäältä!!”
On yhtä aikaa huojentavaa ja haikeaa että tämä on pian loppu.

Tilattiin uusi ihana lasivitriini keittiöön.
Saa Kastehelmet ja muut vähän paremmin esille.
Mastercard Ramsin kuvalla pitäs tulla tällä viikolla.
Esalla on joku yllätys parvekkeella kun sälekaihtimet pitää pitää kiinni.
Haluaisin löytää edullisesti punaiset Converset jostain.
Pitäisi tehdä Budapest-skräppikirja joskus loppuun.
Haluan pääsiäiseksi Budapestiin.
Lokakuussa mennään Egyptiin.
Syksyllä haluan jatkaa jotenkin musiikinopiskelua ja joogaa.
Haluaisin työllistää itseni kiinnostavalla projektilla.
Pitäisi korjata housuja.
Pitäisi laihduttaa vielä 9,5 kg kevään aikana.
Pitäisi käydä joku vkoloppu lautailemassa pohjosessa ja kylpylässä.

Tää kevät menee vielä koulun ja projektien merkeissä,
kesällä aion enemmän taas lekotella, hoitaa parvekepuutarhaa
ja miettiä mille sitä rupiais täs elämäs.
Vois vaikka maalailla ja tehä biisejä.
Tehä töitäki vähä.
Tuleva syksy on iso musta aukko.
Muttei pimeä, vaan kiinnostava ja väreilevä
tuntematon, yllättävä, jännittävä.
Katsotaan. Aina mä kuitenkin onnistun.

Kohta pitää lähtä siis Rytmikselle vetämään iltanäytös
ja sen jälkeen tekemään bodypaintingiä RaveKaadot-bileisiin.
Kyllä se tästä, tättärää, tukka putkella mennään, nautitaan elämästä,
huomenna saa taas nukkua!

Rakkautta ja inspiroitumisen iloa kaikille,
Wuokko

Raakasuklaata, skräppäystä ja Rocky Horroria!!!

Terppa.

Huomenna se viimein koittaa,
Rocky Horror Shown ensi-ilta Seinäjoella.
Tämän päivän harjoituskenraali meni ihan jees,
huomenna vaan vielä suuremmalla energialla!!!

Esa oli tehnyt tuota herkkuruokaansa, nam nam.
Ennen saunaa väänsin myös ekan raakasuklaa-kokeen pakkaseen.
Ihan ok herkkuahan siitä tuli, ehkä hiukan jauhoista,
taisi siis raakakaakaota holahtaa hiukan liikaa..

Olen myös viimein saanut aloitettua skräppikirjan Budapest-kesästä!
Kansi ja eka sivu on jo valmiita, huomenna haen vähän lisää materiaalia.
Skräppääminen on mukavaa ja vie kädet ja mielen mennessään,
on kiva muistella niitä hetkiä valokuvia pyöritellessä
ja kädet saa jotain luovaa tekemistä loihtiessaan niistä hienoja sivuja.
Kunhan saan tämän kirjan valmiiksi, teen pikkukirjan M&T:n häistä.

Sain myös ekan duunin Tuurin galleriasta myytyä, mainiota!
Pitäisi siis rueta maalaamaan lisää kunhan sais lisää tunteja päivään.
Päässä pyörii kyllä paljon ideoita ja kuvia, äh,
haluaisin myöhäiset aamut, unettomat yöt tehdä vaan
ja viikkoon yhden päivän lisää vaan istua töiden äärellä.

Mun pitää nyt ottaa vaan itteä niskasta kiinni ja tarttua hommiin.
Antaa aikaa töille syntyä, istua tyhjien paperien keskellä
ja sulkea tietokone useammin.
Pitää keskittyä siihen mikä elämässä on tärkeintä nyt.

Syksyllä mennään siskojen kanssa Egyptiin seikkaileen!
Siitä tulee ihan superkivaa, Mahmoud järjestää meille kaikka superia!
Kesän teen vaan duunia ja duuneja ja laitan parvekepuutarhaa.
Se homma alkaa kyllä jo huhtikuussa, ihanaa,
oon oottanu sitä siitä asti kun muutettiin!
Meidän ihana vihreä keidas… aww.

Rocky Horror. Rocky. Eddie. Brad. Aikahyppy…
Pari viikkoa ja tämän uurastus on muisto vain
Kolme esitystä on jo loppuunmyyty,
että lippukaupoille jos et oo jo käyny!
-> Rocky Horror Seinäjoki

Huomenna ei tarvi herätä niiiin aikasin mutta
paljon pikkuhommaa hoidettavana juu on.
Ajatustyötä, työ-öitä, työtä on tehtävä,
kuin viimeistä viikkoa, maailmanloppu,
mielenhoppu,
kadota omaan maailmaan,
taas kerran aikahyppy tee-eeee!!

Rakkautta,
Rocky.. eiku Wuokko

Pesänrakennusta II; koristeportaat, vaatetikkaat ja galliano-kahvia

Moimoi!

Viime viikon Triangeli-risteilystä otti kyllä aikansa selvitä.
Huhhuh, mutta hyvä fiilis jäi.
Yhtäkään kuvaa en ottanu koko reissulla mutta so not.

Joitakin viikkoja sitte ajelin yksinään Oulaisiin
ja sillon sai alkunsa moni prokkis…

 

Äitee löysi meille yhden
vanhan maitotonkan kotoa!
Siihen löysin tietty
kaupasta ihanan asukin.
Se on Kohtalonköynös!
Meinaa kärsiä vähän
valonpuutteesta,
jospa se selviäis...

 

 

 

 

Näihin pöllin idean
Kirsin blogista :)
Teetätin ne iskällä
ja päälle läpikuultava
harmahtava kalustelakka.
Tuohon peltiämpäriin
pitää ostaa vielä
iso kanerva nii yes!

 

 

 

 

Näistä vaatetikkaista sanoin
Esalle monesti että ois kiva..
No me sit otettii äiteen kaa
ja sahattiin ja hiottiin
ja sit Esa kokos ne täällä.
Pitää ny opetella nakkoon
vaatteet siihen eikä
lattialle!

 

 

 

Tykkään meidän divaanisohvasta kyllä paljon.
Meille tuli tänään myös pleikkari 3.
Siinä oli ainaki Tomb rider ja final fantasy mitä voisin kans pelata!
ja sit oli joku piirretty-hyppely-peli. ja Move!
Jebbajuu, pits keskittyä oikeesti musaan ja kuvantekoon
ja ulkoiluun ja oppariin, ja sit tulee toi… huu.
Mutta eihän mun oo PAKKO sitä opetella käyttään,
Esanhan se on.. öh… damn.

Häjyt pirot -hommaa käynnistelen pikku hiljaa,
opparin ja rästikurssit yritän saada pakettiin vuoden loppuun.
Ja maanantaina alotan sitte palkallisen paskaduunin.
No ihan kivaa siellä on, toivon mukaan.
Kuhan sais olla joulunajan kotona..
Soitan siitä vielä ennen sopparin allekirjottamista huomenna.

Opiskeluvuosien päättäminen, uusi duuni, häjy pirot,
tulevaisuus, raha, pärjääminen, matkustelu-haaveet…
mielessä myllertää ja ahdistaa…
Ehkä taa kaikki pikku hiljaa kun saa uusia sivuja käännettyä..

Kuhan tää kaikki vuosien työ ei päättyis siihen
että päädyn joksiki patonginpyörittelijäksi.
Se musertas mun kunnianhimon
ja tosi-lahjakkaaksi-itsensä-kuvittelevan egon…
Mut mulla on vielä mahiksia.
Vielä on pyyhkeitä ja hanskoja ja sisua.
Saatana.

Rakkautta ja taistelutahtoa,
jokainen voi tehdä elämästään mitä haluaa.
jos jaksaa tehä töitä ja uskoa unelmiinsa ja itteensä!

Wuokko

Kaiken tämän jälkeen

Terppa.

Nämä takaisin arkeen -yritykseni ovat suoranaista humpuukia,
pahoitteluni siitä kaikille lukijoille.
Eihän sille mitään voi että elämä on yhtä juhlaa ja menoa ja meininkiä
ja yllättäviä käänteitä!

Kun tupareiden aamu lauantaina koitti, käytiin reippaasti toimiin.
isäntä heilu imurin kanssa ja emäntä riehu keittiössä.
Mutta kuudeksi oli ruuat pöydässä, matot suorassa ja kynttilät tulessa.
Ja iltahan olikin aivan mahtava!
Paikalla oli parhaimmillaan yli 30 henkeä ja tunnelma mitä mainioin.
Saatiin mukavia lahjoja ystäviltä ja tarjoilut riitti hyvin.
Karmaan suunnistettiin ennen puolta yötä, oma jono sisään tietenkin.
Loppuyö meni sitten sekoillessa, tanssiessa, nauraessa
ja taksia odotellessa.. huhhuh. end of the story, please.

Sunnuntaina tupa oli täynnä krapulaisia ja syötiin pizzaa ja hamppareita,
kuka nyt mistäkin tykkäsi ja jaksoi hakea.
Eikä ne pojat mitään hirvimerkkejä sitten lähteneet ampumaan kun luvat hukassa,
mutta rantasauna varmaan maittoi matkalaisille.
Huhhuh.

Eilen syötiin 1,5 v-päivän kunniaksi su-iltana tehtyä juustokakkua.
Vadelma-valkosuklaa. Toimii!

Kaiken tämän jälkeen istun kotosohvalla kipeenä.
Pitäisi vääntää vähän lounasta, syödä tuota juustokakkua ja tehdä rästihommia.
Katsoo nyt mitä tästä päivästä tulee.
Aurinko paistaa ja ihmesieni on kokeilematta.
Keittiön pintoihin siis, toim. huom.

Ei tule enää nuita takaisin arkeen -yrityksiä, mitä se on edes.
Tämä on mun arki; ihania ihmisiä, hyvää ruokaa, juomaa ja juhlaa.
Koulua ja kuvataiteilua, hulluttelua ja rakkautta.
Tämmöiset kurkkukivut vaan hidastaa mun menoa
mutta nyt on kai sitten pakko tehdä joku rästikurssi alta pois.
Etsin vaan jotain kivoja lähteitä ja luon ideapaperin tyhjästä.
Olenhan luova ja innovatiivinen kulttuurialan opiskelija.
Luon kansainvälisen innovatiivisen EU-hankkeen vaikka paskaläjästä
jos tarve joskus vaatii ja kauniisti pyytää.
Siitä tuliskin paskantärkeää asiaa, kyllä.

Kaiken tämän jälkeen aion valmistua tammi-helmikuussa.
Lainavähennykset ei enää ressaa kun sen valmistumisen määräaika on 5 vuotta.
Saa tanssia ja laulaa huikeassa musikaalissa
ja kirjoittaa huikean hienon opparin kaikessa rauhassa.
Sitten mä rupean tekemään kaikkia kivoja projekteja.
Tai haen jotain kivoja töitä s-marketin kassaksi jne.

Ei tässä oikeastaan muuta,
elämä on lentomatka; kaikki näyttää niin ihanalta täältä ylhäältä,
ei auta kun toivoa ettei kone tipu ennen määränpäätä.
(c)

Rakkautta, tehkää juustokakkuja,

Wuokko